KAKSI YHDEN HINNALLA

tuskainen puolimaraton

Arvostele tämä resepti!
Oma arvostelusi

Yleisarvosana 0 0 arvostelut

1-2 km meni rennosti, mutta pakko myöntää että 2km kohdalla kauhistuin, tässäkö me vasta ollaan
3 km kohdille osui pitkähkö loiva alamäki, joten päätin kiristää tahtia. Ahdisti juosta jäniksen perässä, sillä alamäessä vauhti tuntui hyvältä ja ryhmässä olin jotenkin "jumissa". Lähdin omia matkojani menemään..
4 km kohdalla näin Jennan ja Teemun ja irvistelin ensimmäistä kertaa, jalat eivät vaan liikkuneet, mutta syke pysyi kurissa vaikka vauhti oli vähän tavoitevauhtia kovempi. Otin vähän vettä, sillä aurinko porotti pilvettömältä taivaalta ja pelkäsin nestehukkaa. Samalla kauhistelin, että seuraavaksi kun olisin samassa paikassa, olisi vasta 15km juostu.
5 km paikkeilla juostiin meidän kotitalon ohi, fiilis oli jo sellanen että olisi voinut kipitellä suoraan omaan sänkyyn masistelemaan ja nukkumaan. Odotin kokoajan sitä juoksuflowta, joka mulla ainakin yleensä tulee n. 7
8 km kohdalla..
6 km tuli yllättävän nopeasti, tiestin että seuraavan kilometrin kohdalla voisin ottaa ensimmäisen geelin ja toivoin, että se antaisi energiaa jalkoihin. Tässä paikkeilla kokonaisfiilikset oli vielä ihan positiiviset.
7 km kohdalla kahden tunnin jänis joukkoineen ohitti mut. Otin geelin ja join juomapisteellä vähän vettä. Suunnittelin juoksulinjani siten, että olisin mahdollisimman paljon varjossa. Tajusin että kolmaosa oli jo takana
8 km ja tuntui että geeli auttoi hetkellisesti. Kuumuus kuitenkin häiritsi ja tunsin, että sykevyö oli alkanut (taas raapia) rintakehään naarmuja. En tiedä mistä se johtuu, mutta viime aikoina pitkien juoksujen jälkeen olen saanut siitä kamalat naarmut.
9 km. Ei muistikuvia. Muistan vaan, että kahden tunnin jäniksen selkä katosi näillä paikeilla näkyvistä.
10 km. Odotin puoliväliä ja elättelin toiveita, että Janne olisi siellä kannustamassa. Olin antanut joitain paikkoja, joihin kannattaisi ehkä tulla kannustamaan. Otin glukoositabletin energiapiikin toiveissa.
11 km. Puoliväli ohitettu, mutta Jannea ei harmi kyllä näkynyt. Tiesin, että viimeistään tuomiokirkolla näkisin siis tuttuja
12 km. Ei muistikuvia. Tässä vaiheessa taisi olla vesipiste. En kyllä oikeasti muista oliko.
13 km kohdilla taisin olla melkeen Tuomiokirkolla, jossa Jenna, Teemu ja Janne olivat kannustamassa. Sain hetkellisesti energiaa. En ole kyllä varma kumpi tuli ennen, tuomiokirkko vai 13km kyltti.
14 km kohdalla odotin vaan tuskallisen hitaasti lähestyvää 15km juomapistettä, jotta saisin geelin ja vettä. Mietin, että tämä on kyllä rankin juoksemani puolikas ja mietin että miten tässä näin kävi, tällä juoksulla piti tehdä ennätys
15 km. Juomapisteellä otin vihdoin toisen geelin ja odotin, että saisin siitä energiaa, mutta ei. Jalat eivät yksinkertaisesti enää liikkuneet ja tässä vaiheessa kilometrivauhti alkoi hiipua tosi paljon. Mietin jopa keskeyttämistä.
16 km paikkeilla alkoi kamalin osuus. Juostiin kohti sataman suunnalla ollutta kääntöpaikkaa. Reitti oli liiankin tuttu, tiesin miten pitkä matka vielä olisi kääntöpaikalle ja ahdisti, kun niin monet tulivat vastaan energisen näköisenä.
17 km paikkeilla tajusin etten sentään ihan viimeisten joukossa ollut, sillä kääntöpaikan jälkeen monet olivat vasta menossa sinne. Tuskailin etanavauhtiani ja mietin, mikä ihme jalkoja vaivaa. Ne vaan eivät nousseet. Päätin myös, että mähän en keskeytä vapaaehtoisesti. Mut saisi keskeyttämään ainostaan tuupertuminen.
18 km. Vesi
19 km. Piiitkä loiva nousu, joka kesti varmaan kilometrin. Sama mäki, jossa alussa juoksin kovaa. Vauhti oli tosi hidas, mutta tiesin että jokaisen askeleen jälkeen maali on lähempänä. Päätin etten juokse enää koskaan. Päätin että jatkossa käyn vaan salilla ja mietin miten paljon helpompaa olisi vaan ottaa tavoitteeksi joku ulkonäkökeskeinen bikinifitness. Nyt jo tosin naurattaa nämä ajatukset
20 km kohdalla juttelin hetken kivan papan kanssa. Hän epäili, että kuumuuden vuoksi reitti tuntui niin vaikealta. En olisi voinut enempää olla samaa mieltä. Tsempattiin hetki toisiamme, kunnes tämä varmaan yli 70v pappakin meni mun ohi. Naureskelin mielessäni ja samalla vit
21,1 km sain pienen loppukirin ja olin maalissa
16-20 km tunnelmia