225 asteeseen
puoleksi tunniksi ilman kantta ja sitten vielä 2,5 tuntia 125 asteessa kannen kanssa. Jopa minulle, kruntsulihaa pelkäävälle, nuo suussa sulavat lihanpalat maistuivat. Tytsyt kavereineen olivatkin sangen nälkäisiä Risto Räppääjä elokuvan jälkeen ja pistelivät poskeen pataa hyvällä ruokahalulla. Kokki kiittää
Ehdottomia lemppareitani ovat suoraan mättäältä suuhun poimitut puolukat, kaneliset kotimaiset omenat, äidin poimimat suppilovahverot, kaupassa eilen bongatut myski-, spaghetti- ja hokkaidokurpitsat, kardemummalla maustetut omenapiirakat sekä monet muut syksyiset ihanuudet
Muru on viimeaikoina matkustellut paljon ja me täällä lasten kanssa syöneet keskenämme. Aamut menevät "ota kaapista ja syö" mentaliteetilla, mutta viimeistään päivällinen syödään yhdessä
Tämä chiavanukas on kaikessa yksinkertaisuudessaan erittäin simppeli tehdä. Näin kesähelteillä ei tee mieli syödä kovin raskasta ruokaa, ja itse ainakin valmistan mieluiten ruoat ilman uunia
En juuri lämpene edes vegaanisille juustoille, joten pidin linjan hyvin simppelinä. Hetken jo luulin jollakin korkeammalla taholla olleen näppinsä pelissä, kun ruokabloggaajan pahimman motivaatiopulan aikaan postiluukusta kolahti painotuore reseptikirja
Tämä on ollut meidän kesäsalaattisuosikki jo useamman kesän ajan. Nopeasti ja yksinkertaisesti hyvää. Leikataan perunat paloiksi, lisätään joukkoon silputut sipulinvarret ja paistetut pekoninpalat
Miltäs kuulostaa lempeän mausteinen ja äärimmäisen simppeli soppa aasialaiseen tyyliin. Näin keskellä viikkoa syntyy helposti vaikka kattilallinen lämmintä lihakeittoa pitämään mielen ja kielen tyytyväisenä
Kolmevuotiaani mielestä ruoka maistuu kulhosta nautittuna paremmalta ja hänestä kulhoruoat ovat myös kauniita (ilokseni huomaan, että poikasella on jo estetiikan tajua)
Lehtikaalin tapaan sen maku paranee öljyn ja suolan hyvässä seurassa. Paistoin pannussa nieriää ja toisessa pannussa pyöräytin mustakaalit, jotka maustoin Hellan ja Herkun sitruunaöljyllä ja viimeistelin parmesania
Lampaat ja karitsat lihana ovat tulleet vasta muutama vuosi sitten minun tietouteen. Nuoruudesta muistan kuinka jotkut puhuivat lihasta "Se liha maistuu kuivalta villasukalta" ja näinhän se ei kyllä ole
Se on yksinkertainen ja helppo, eikä aineslistakaan ole pitkä. Hyvää ja herkullista. Pääosan esittäjänä on ja pysyy pitkin Suomenkin vesiä uiskenteleva, lohikalojen heimoon kuuluva, vaalealihainen siika
nää keksit on todellakin tosi simppeleitä, mutta tollaisella ristikolla niihin saa sellaisen vaikutelman että ne olis jotenki hienompia ja monimutkaisempia vaikkei ne ole todellakaan
Kommentit
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy ja kirjoita kommentti.