Menu sisälsi jokirapu skagenit alkuruuaksi, perunagnocchit salviavoilla väliruuaksi, päälle paahdettua ankanrintaa karpalokastikkeella ja jälkkäriksi jouluinen pannacotta
Kyllä sitä useinkin tulee huomattua, kuinka vinksahtaneet ne prioriteetit minullakin on. Taannoin postiluukusta tipahti Verovirastolta postia, jonka mukaan olen kerrankin saamapuolella
hauki-jokirapu-parsaterriinin ja niiden aasialaisvivahteisten haukiburgereiden myötä taas uudelleen. Muutaman kuukauden breikki hitaasti haudutetuista ragúista ja sen sijaan jokirapuja, sitruunaa ja paljon tuoretta persiljaa
Minun teki mieleni jokirapuja, joten niille oli löydettävä sopiva sijoituspaikka. Ehkä lähinnä siitä syystä, että nähtyäni kuvan Sara La Fountainin keväisestä jokirapupastasta minussa heräsi halu toteuttaa sen toisinto
En tiedä, olenko tullut jossakin yhteydessä jo maininneeksi, mutta olen aivan kahjona rapuihin, ja katkarapuihin vielä erityisesti (kun jokirapuihin eivät oikein “pelimerkit” nykyään riitä)
Aikoinaan niitä vilisi joissa sellaisissa määrin, että maatyöläisillä oli työsopimuksessaan ehto, jonka mukaan jokirapuja sai tarjota ruoaksi korkeintaan viisi kertaa viikossa
Vehnäjauhot vaihdoin spelttiin ja tarjoilussa jokirapujen sijalle laitoin kylmäsavulohta. Minun piti tänä viikonloppuna tehdä laskiaispullia, mutta pullat vaihtuivatkin blinipannukakkuun
