Syksy on sienien aikaa. Metsät ovat täynnä erilaisia sienestäjän herkkuja. Vaikka emme olekaan mitään super sienestäjiä tai varsinkaan sieniasiantuntijoita, niin kyllä joka syksy sienimetsään on ainankin kerran päästävä
Tutkin ja selasin tuhottoman määrän reseptejä kunnes lopulta päädyin tekemään suppilovahveropastaa. Kävin perjantaina poimimassa muutaman sateisen päivän jälkeen suppilovahveroita
S. u. p. i. l. o. v. a. h. e. r. k. n. m. s. t. y. ä. H. (. ,. Y. d. -. ). P. ". T. A. N. K. I. O. j. J. E. g. ö. c. b. D. 2. 3. 1. /. 4. L. Ä. r k. d l
. Tässä reseptissä ei sinänsä ole mitään ihmeellistä, kaipailin täyteläistä vegaanista sienikastiketta, ja samalla sain hyvän tilaisuuden käyttää tuoreet suppikseni, sekä valmistamaani ihanaa harissaa
Mökkiviikonloppu päättyi metsäretkeen Kitisuolle. Metsä antoi auliisti antejaan, ja kotiintuomisina oli ämpärillinen puolukoita ja toinen mokoma suppilovahveroita
Suppilovahveropasta. Sieniretkemme saaliista syntyi tämän reseptin pohjalta makoisa pastakastike. Jätin kastikkeesta pois pekonin, koska halusin sienien maistuvan mahdollisimman paljon ja lorautin sherryä joukkoon vähän reilummalla kädellä
Tarjoa suppilovahveropastan lisäkkeenä juustolastuja tai -raastetta ja tuoretta kirvelisilppua. Kumoa sienet kuivalle paistinpannulle ja hauduta neste pois
Syksyn ensimmäinen kunnollinen sieniretki suuntautui lähimetsään. Autottomalle erämaat ovat vähän kaukana ja hankalasti saavutettavissa, mutta onneksi täällä pääkaupungiseudun laidalla on paljon luontoa ihan pyörämatkan päässä
Kaapissa oli vielä jäljellä vanhoja suppilovahveroita, joten oli aika tehdä taas sienistä ruokaa. Ateria syntyi muutenkin sen perusteella, mitä kaapeista sattui löytymään, mutta lopputulos oli hyvä
Metsät näköjään taas ihan vääränään sieniä ja varsinkin ihania suppilovahveroita. Kun kyllästyy ainaiseen muussi-sienikastike ateriaan, on vaihtoehtona aina pasta
Kommentit
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy ja kirjoita kommentti.